tiistai 21. helmikuuta 2017

Kuluttamisen paradoksi

 Ajatuksia herättävä juttu.
 "Elinkeinojen pitäisi elättää ihmisiä eikä ihmisten elinkeinoja"

Mutta Siltalakin toistaa mantran kulutuksesta: "...kulutuskysyntä heikkenee eikä raha kierrä..."
En ole koskaan ymmärtänyt paradoksia, jonka mukaan talous toimii vain kulutusta ylläpitämällä ja lisäämällä, mutta toisaalta kuluttaminen on enimmäkseen tarpeettomien tavaroitten hankkimista ja juuri sitä, mikä heikentää maapallon elinehtoja, tuottaa jätettä, tuhoaa luontoa ja tuhlailee luonnovaroja. Ihminen pärjää ihan mukavasti käyttämättä palautumatonta jätettä tuottavia tuotteita.           
Siltala: "Johto voisi pitää hetken ajan seiniä paikallaan niin, että työntekijät voivat asemansa puolustamisen sijasta tehdä ydintyötään ja saada kokea sen palkitsevan. Silloin ei tarvita enempää hengennostatusta. Win-win –tilanne on siinä." Tämä pitää paikkansa taatusti, mutta eikö nykyaikainen johto teekin niin? Ainakin omista kokemuksistani katsoen.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Suvusta, omista juurista erottaminen on rikos.

Tätä esipuhetta seuraavan asian kerroin lohdutuksena N:lle, joka hoiti perheettömänä, siis ainoana, jolla oli aikaa, tätinsä hautaan. Ja kuinka ollakaan, kohta tädin kuoleman jälkeen koko kiireinen, kristittyjen esikuvana toimiva hyvien kauppojen jälkeen rukous- ja kiitosseuroja pitävä suku alkoi vainota ja syytellä, että N oli käyttänyt tädin rahat. Varmaan olikin, koska olihan vanhan tädin pitänyt elää ja sairastella, mikä ei ole missään ilmaista. Tuo rukoilevainen, erittäin varakas suku ei toki niitä rahoja tarvinnut, ei myöskään N. Mutta löytyi jokin trauma, josta tuli periaate. Suku katkaisi suhteet totaalisesti tähän lastensa nuorempaan tätiin, jolle veljen lapset olivat rakkaita ja tärkeitä, ja joille hänkin oli ollut tärkeä. Sitten rukoilevainen, varakas velikin kuoli. N lähetti adressin ja otti osaa. Hautajaisiin ei kutsuttu, kuten ei myöskään aikanaan ollut kutsuttu oman äidin hautajaisiin.

 N kertoi avoimesti tarinaansa, jotta löytyisi vertaisia. Hän epäili, että niitä olisi vähän. Että kukaan viisas ihminen ja perhe ei hylkäisi jäsentään selvittämättä ja selittämättä tai selvitystä pyytämättä. Että veri olisi sakeaa ja asia voitaisiin puida ja ilma puhdistaa. N ihmetteli, oliko hän outo harvinaisuus.

Ja minä vastasin:

N kulta, olet väärässä vain siinä, että luulet kaltaisiasi olevan vähän. Tämä maa on niitä täynnänsä! Minulle tulee juuri nyt mieleen lähes kymmenen ihan subjektiivista tuttua ja sukulaista. Ainakin kaikissa tietämissäni on kysymys perintöriidoista, ahneudesta, jostain lapsuudessa koetusta vääryydestä, jonka syytä ei ole selvitetty, ja ihan suoranaisesta typeryydestä. Parissa tietämässäni jutussa on hullu ei-kaikkea-huomioonottava ja aikansa elänyt laki saanut aikaan hirveät riidat. Lain avullakin voidaan sekä lyödä että harjoittaa vääryyttä. Eipä uskoisi, mutta niin on. Lait kulkevat aika usein muuttuvan ajan jäljessä. Ja ihminen on niin pieni, kaksinaismoraalinen ja epäjohdonmukainen - itsekäs. "Minä minä..." 
Isovanhempien kieltäminen lapsilta pitäisi olla rangaistava teko. He, kuten myös tädit ja sedät ja enot ovat usein tärkein turva ja ohjaava ihminen. Perinteiden jatkaja. Ajattelen omaa onneani, kun on ollut niitä kaikkia minulle, yksinhuoltajan ainoalle lapselle. 
Kun ei tiedä historiaansa, ei osaa arvioida aikaansakaan. Itsekkyydessään varsinkin eronneet vanhemmat tekevät lapsille todella pahan teon kieltäessään kontaktit, sisaruksiin, vanhempiin tai isovanhempiin. Sukuun. Jokainen kaipaa juuriaan ja niissä on vahvuus. 

Jehovan todistajat kieltäytyvät aseista ja selittävät, etteivät tahdo sotia. He eivät tahdo myöskään juoda verta. Silti he hylkäävät oman lapsensa, joka eroaa seurakunnasta. Koneistosta, järjestelmästä. Isovanhemmat eivät tahdo tuntea lapsenlapsiaan, koska ne ovatkin saatanan jälkeläisiä.  Ei heidän. He ilmoittavat, ettei heillä ole tätä lasta eikä hänen lapsiaan. On vain häpeä. Se ja seurakunta ovat tärkeämmät kuin oma veri. Saman talon roskiksella ei tervehditä, kadulla vaihdetaan puolta. 

Mutta eikö oman jälkeläisen hylkääminen ole pahempaa kuin fyysinen sota? Hylkääjä juo lapsensa verta. Missä se saatana luuraakaan...

perjantai 3. helmikuuta 2017

Vakuutusta ei saa yli kuusikymppisenä

Minut houkuteltiin tekemään terveysselvitys uudistettavaa 100-vuotiaaksi asti ulottuvaa vakuutusta varten. Vastailin kysymyksiin tunnollisesti, mikä oli helppoa, koska en ole sairas, en syö minkään valtakunnan lääkkeitä, olen siis perusterve. Ihanteellinen vakuutettava? Vastaus: vakuutukseni on evätty! Mikä vikana? Ikäpä tietysti! Mies, jolla on salkullinen lääkkeitä ja joka on käynyt läpi isot korjaukset ja ollut sairaalassa kuukausia vakavan sairastumisen vuoksi (parantunut), sai uudistettua kuitenkin vakuutuksensa "ehdollisesti". Minä en mitenkään. Kaipa ne tuumivat, että koska olen nyt terve, kaikki korvattavat rempat ovat edessäpäin.

Kaksoiskansalaisuutta voi käyttää vilpillisesti hyväksi

Tiedän kaverin, joka sai vuosikausia sekä Suomesta että Australiasta työttömyyskorvausta. Matkusteli sopivasti maiden väliä, asui Suomessa tarpeellisen ajan suvun saunakamarissa, Ausseissa on komea talo. Puoli vuotta siellä, puoli vuotta täällä, kumpikaan maa ei hoksannut. Kannattaisikohan tutkia ja ottaa vilpillisen hyväksikäytön estäminen mukaan lainsäädäntöön?

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Racial discrimination equal to apartheid

Trump racial discrimination equal to apartheid.

Apartheid is (I don´t say was) the most odious thing I know.

I am watching America's apartheid history. The same is happening again.
The Trump activity in racial discrimination is quite equal.

American people should remind each other in their each phrase, that black people built, Mexicans maintain the American dream. American people should remind each others, that black people were imported by force, they did not come voluntarily. 

Who built the American dream through their work - black people imported from Africa. 
Who maintain the American dream - Mexican people - neighbours.

The history repeats itself, true. Because a human being does not seem to change. Should.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Koiralemmikki ihmisen tarpeiden mukaan ohjelmoitu yksinäinen vanki


Miljoonat lemmikkikoirat heräävät juuri nyt. Kymmenennessä kerroksessa, kahdennessatoista, viidennessä. Sinulla on kiire vessaan, kiusallista, se on varattu. Lapset jonossa. mies, sinä viimeisenä.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Vieraaseen ympäristöön istutetut eläimet

HS kirjoitti tänään 23.7.2014 "Ankeriaita lennätettiin Suomeen". Miksi, kysyy lehti. Tosiaan, miksi? Tosin lehti kysyy sitä toisesta näkökulmasta, ei eläimen kantilta.

Fasaanit ovat levinneet Suomeen metsästäjien  - aatelisten ym. "siniveristen" huviksi, lintujen omaksi onnettomuudeksi. Fasaani pakenee puuhun kylmyyttä ja vihollista luontaisen, eteläisemmän elinympäristönsä mukaisesti. Meillä paukkuvat pakkaset edellyttäisivät linnun kääriytyvän lumipesään, kuten luontaiset lintumme tekevät (pyy jne).
Ankerias vaeltaa Sargassomerelle, eikä ole täyttä varmuutta, pääseekö se Suomen periferiasta sinne. Suomen vesistöön se ei ainakaan luontaisesti ole pesiytynyt.

Eläinsuojelutyön pitää laajentua tällekin alueelle. Pitää herättää uutta keskustelua siirtoeläimistä. Kuten eläimen roolista ihmisen huvittajana yleensäkin.

Tarinoitani lapsille eläimistä – lapsen silmin

  Olen kirjoittanut SEY:lle perheemme eläintarinoita, kaikki todella taphtuneita, ja ne on julkaistu kouluille oppimateriaalina tai oheisma...