Miksi kukaan ei uskaltanut kysyä Heinäluoman aamuisessa tv-haastattelussa, miksi Kreikan kansa saa porskuttaa saavutetuilla eduilla, alhaisella eläkeiällä, pitkillä lomilla jne? Saavutettu etu on demokratioissa jotenkin pyhä juttu, vaikka se olisi kuinka typerä, aikaan sopimaton ja kehitystä estävä asia. Meillä Suomessahan on aivan sama juttu. Jos suhdanteet muuttuvat, kansan pitää saada porskuttaa, ja jonkun ulkopuolisen pitää maksaa. Jotenkin pöyristyttävä nähdä kreikkalaisella kadulla banderolli, joissa teksti: "Me emme ole velkaa kenellekään, me emme maksa mitään, me emme myy mitään!" Maksakoot siis MUUT, jotta meidän elintasomme säilyy!
Elintaso, saavutettu etu. Ajattelen suomalaista maajussia, jolla ei ole yhtään saavutettua elintasoetua. Ajattelen erästä ns. ison tilan emäntää, joka suunnitteli uuden päällystakin ostamista, mutta meni kymmenen vuotta ennen kuin hän sen sai, koska joka vuosi takkiraha monen muun mukavan ohella meni rikki menneen koneen, korjattavan eläinsuojan ynnä muun korjaamiseen, mikä oli välttämätöntä talouden tasapainottamiseksi.
Rakenteiden ja tarpeiden pitää muuttua elämän mukana. Elämä ei ole stabiili, pysyvä. Joskus kehitys voi olla takapakkia, silloin joustetaan luopumalla jostain, jopa jo käytännöksi tulleesta mukavasta. Kun tasapaino taas saavutetaan, etuja rukataan uudestaan. Elämäntapojen pitää muuttua kehityksen mukana. Vaikka sosialisti kuinka yrittää idealisoida maailmaa ja ihmisen käyttäytymistä, markkinat aina ratkaisevat. Niinhän luontokin toimii. Joskus on vettä, joskus ei, säästö ja kasvu sen mukaan. Valon, veden, lämmön määrä on luonnon säätelynmukaista markkinataloutta. Ihminen auttaa sitä kontrolloimalla. Sitähän demokratia on: kontrollia, etteivät ahneet voita tai heikot tuhoudu! Kontrolli onkin ainoa tarpeellinen, pysyvä ja rittävä toimintamalli. Maailma toimii markkinaperiaatteen mukaan joka tapauksessa.
