Minua askarruttaa Putinin sodassa
se, mitä hyötyä Venäjälle on täysin tuhotusta maasta, jossa pitäisi rakentaa
täysin uusi infrastruktuuri, talot, pellot, tehtaat, tiet jne?
Minua askarruttaa myös se, kuinka
Venäjä, tuolloinen Neuvostoliitto hoiti noita entisiä Neuvostoliiton
tasavaltoja: Viro, Latvia, Liettua,
Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan ja Kazakstan, jotka nyt ovat
itsenäisiä.
Erittäin huonosti.
Kun
kävin Virossa ennen sen itsenäistymistä vuonna 1990, ruokakaupoissa oli vain
jauhoja ja läskiä. Säälitti eikä isäntiemme ravintolassa tarjoamat upeat herkut
maistuneet, kun isäntäjoukko, professoreita, liikemiehiä, korkeasti koulutetut
ihmiset söivät sivupöydissä läskisoosia ja perunoita.
Minua askarruttaa, eikö Venäjä huomaa tai/ja mistä syystä se ei välitä,
kuinka ko. valtiot ovat nyt itsenäisinä kehittyneet. Kuten tapahtuu aina
vasalli- tai federaatio- ym. valtioiden itsenäistyttyä. Yksi hieno esimerkki muualla oli mm. Eritrea, joka tosin on taas valahtanut diktatuuriin. Se oli
hetken aikaa ainoita Afrikan moderneja demokratioita, joissa ihmiset voivat
hyvin olivat tasa-arvoisia ainakin lain edessä.
(WIKIPEDIA: Eritreassa järjestettiin huhtikuussa 1993 kansanäänestys
itsenäisyydestä. Äänestäneistä 99,81 prosenttia antoi suoran tukensa
Eritrean täydelle suvereniteetille, ja jo toukokuun 24. päivänä 1993 Eritrea
julistautui itsenäiseksi. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin EPLF:n
hajottamisen seurauksena syntyneen PFDJ:n riveistä Isaias
Afewerki.
Itsenäistymisen jälkeen maan talous
ja infrastruktuuri piti rakentaa uudelleen ja perustuslaki säätää. Naisten
oikeudet ja AIDS tarvitsivat myös toimivaa ratkaisua.
Eritrea alkoi luoda suhteita ulkovaltoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Etiopiaan.
Kehitys vaikeutui vuonna 1998, kun rajakiista Etiopian kanssa puhkesi
täysimittaiseksi sodaksi.
Kaksivuotinen sota vaati 70 000 ihmisen hengen.
Eritrean ja Etiopian suhteet kiristyivät jälleen
vuoden 2005 lopussa.)
Mihin tässä
ihmiskunnan kehitysvaiheessa tähdätään tuhoamalla itsenäisiä, kauppaa
hyökkääjänkin kanssa käyviä hyvinvoivia valtioita? Miten joku voi ajatella,
että kaikki ne omat ja hyökkäyksen kohteeseen annettava muden valtioiden tuki
on jotenkin oikein tai edes itselle hyödyllistä? Kun se ei ole, ei voi
mitenkään olla. Ne miljardit voisi käyttää vuorovaikutukseen ja maailman
kehitykseen. Mainittakoon vaikka ilmastonmuutoksen vaikuttamiseen, kehittyvien
kansojen auttamiseen, pakolaispolitiikkaan lähtömaiden auttamiseen niin, ettei
pakolaistarvetta syntyisi jne. Kaiken elinoloihin liittyvän pakolaisuuden
lisäksi syntyy sotapakolaisuus ja ties mikä muu, jopa sotilaskarkuruus. Typerää
kuin mikä. Käsittämätöntä tyhmyyttä.
Sotimisen
sijaan maailmanvaltaa voisi havitella kaupankäynnillä, rakentavalla
vuorovaikutuksella. Mikä vallitsikin jo ennen Ukrainan hyökkäyssotaa. Ihan
absurdia!
………….
WIKIPEDIASTA_Venäjä
Venäjän
federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se
on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Sen rajanaapureita Viro, Latvia,
Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan ja Kazakstan ovat entisiä
Neuvostoliiton tasavaltoja. muut rajanaapurit ovat Norja, Suomi, Puola,
Mongolia, Kiina ja Pohjois-Korea.
Nykyinen
Venäjän federaatio perustettiin vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.
Venäjä
miehittää Krimin niemimaata ja on
osallinen Itä-Ukrainan sodassa,
joka helmikuussa 2022 eskaloitui vahvasti, kun Venäjä
hyökkäsi Ukrainaan vahvemmin voimin.
Venäjän
hallinto on salamurhannut vihollisiaan ulkomailla. Esimerkiksi entinen
FSB-agentti Aleksandr Litvinenko myrkytettiin
radioaktiivisella aineella Lontoossa vuonna 2006, tutkimuksen mukaan Vladimir
Putinin hyväksynnällä. Vuonna 2018 venäläinen tiedustelu-upseeri Sergei Skripal tyttärineen
myrkytettiin Britanniassa venäläisellä hermomyrkyllä, ja syylliseksi nimettiin
Venäjä. FSB ampui tšetšenialaisen aktivistin Zelimhan Khangošvilin Berliinissä
vuonna 2019.
Venäjän
mukaan sille "epäystävällisiä
maita" ovat Suomi ja muut Euroopan unionin jäsenmaat,
Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ukraina, Montenegro, Sveitsi, Albania,
Andorra, Islanti, Liechtenstein, Monaco, Norja, San Marino, Pohjois-Makedonia,
Japani, Etelä-Korea, Australia, Mikronesia, Uusi-Seelanti, Singapore ja Taiwan.
Donetskin
kansantasavalta: Voitonpäivä 9. toukokuuta 2016
Kiista Kuriilien saarten
omistuksesta jäytää Venäjän ja Japanin välejä ja on
estänyt toisen maailmansodan aikaisten
vihollisasetelmien virallisen päättämisen aina näihin päiviin saakka. Venäjän
tuki Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäistymiselle Georgiasta on
katkeroittanut Venäjän suhteet Georgiaan. Iran kiistelee Kaspianmeren omistuksesta.
Suomessa eräät järjestöt kannattavat Karjalan palautusta,
mutta Suomen valtio ei sitä ole virallisesti vaatinut. Venäjän ja Viron välistä
rajasopimusta ei ole allekirjoitettu. Duuma ei
ole ratifioinut Beringinmeren rajasopimusta
Yhdysvaltain kanssa.
Syyria
oli Venäjän vanha liittolainen. Venäjällä oli siellä tukikohta Neuvostoliiton
peruna jo ennen sisällissotaa. Syyskuusta 2015 Venäjän ilmavoimien apu
käänsi Syyrian sisällissodan suunnan
presidentti al-Assadin eduksi. Yhdysvaltain vetäydyttyä syksyllä 2019 Syyrian
kurdialueelta al-Assadin joukot pääsivät etenemään myös sinne. Samalla Venäjän
merkitys vain kasvoi.
Federaatiosubjektit
Venäjän
federaatio (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija) on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista (ven. субъект Российской Федерации, subjekt Rossijskoi Federatsii).
Niitä on kuudella tasolla: tasavallat, autonomiset
piirikunnat, alueet, aluepiirit, autonominen alue ja liittokaupungit. Nämä eroavat toisistaan
itsehallinnon asteen suhteen, mutta kaikilla on kuitenkin kaksi edustajaa
Venäjän parlamentin eli liittokokouksen ylähuoneessa, federaationeuvostossa.
Laajin
itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien
luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin
vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkin federaatiosubjektit
ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: jokin tai jotkin subjektit voivat sisältyä
toiseen subjektiin, vaikka ovatkin samalla itsenäisiä subjekteja.
Alueiden
lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja
alueista tulee aluepiirejä.
Syyria
oli Venäjän vanha liittolainen. Venäjällä oli siellä tukikohta Neuvostoliiton
peruna jo ennen sisällissotaa. Syyskuusta 2015 Venäjän ilmavoimien apu
käänsi Syyrian sisällissodan suunnan
presidentti al-Assadin eduksi. Yhdysvaltain vetäydyttyä syksyllä 2019 Syyrian
kurdialueelta al-Assadin joukot pääsivät etenemään myös sinne. Samalla Venäjän
merkitys vain kasvoi.