sunnuntai 20. marraskuuta 2022

DIKTAATTORI


DIKTAATTORI

 

Moni miettii, mitä diktaattorin päässä liikkuu? Minäkin. 

Yksi asia on varma, ja se ohjaakin kaikkea muuta.
Itsevaltias on itseään ylivertaisena pitävä ihminen. Hän kuvittelee tietävänsä, kuinka maailmaa muutetaan paremmaksi, tai kuinka hän saa rikkautta ja kunniaa ja jää suurena ja vahvana historiaan.

Pohjaltaan itsevaltias on suuri pelkuri. Häntä kalva pelko, että joku on häntä parempi. Hän ei myönnä sitä itselleenkään ja haluaa vakuuttaa kaikki muut, kansan, ehkä koko ihmiskunnan ylivertaisuudestaan. Se viisaampi, älykkäämpi, taitavampi voi olla yksilö tai kansa tai kokonainen ihmisrotu. Ja koska hänellä yksin on valta, hän voi hävittää tuon uhkaajan.

Diktaattori voi olla aluksi vilpitön halussaan muuttaa maailmaa paremmaksi. Sellaiseksi, jossa asuvat ihmiset toteuttavat hänen unelmaansa utopiasta. Hän uskoo, että se on toteutettavissa, koska hänen unelmiinsa ja lupauksiinsa uskovat monet, kohta koko kansa.

Kaikki tämä on historiassa nähty ja nähdään tänäänkin. Ihmisparka ei ole muuttunut vähääkään. Hän on höynäytettävissä. Enemmistö on kokonaisnäkemykseen kykenemätön, se hurmaantuu ja toimii laumana. Hitler, Mussolini, Stalin, Trump. Voi muistaa myös meidän 1960-luvu ns. älymystöämme. Nuorison osa meni laumana radikaaliaatteiden mukaan. Muistan itseäni samanikäisenä. En mennyt mukaan, olin vastarannan kiiski ”ymmärtämätön” , ”tiedostamaton”, kun en ihannoinut Neuvostoliittoa, kommunismin yhteisöaatetta, en vihannut isänmaallisuutta, lottia, sotaveteraaneja, jotka olivat raukkoja. Heidän ei sallittu avata traumojaan, puhua sodasta ollenkaan. Muistan opiskelutoverini, joka purki joka käänteessä hänen omasta mielestään traumaattisia synnytyksiään, mutta sotaveteraanien täytyi pitää kaikki kokemuksensa sisällään, hänen mielestään he olivat sodan ihannoijia, itsekkäitä muka-sankareita. Äitini ja tätini toimivat kaikki sotavuodet lottina, tiesin toisenlaisen todellisuuden. Tunsin itseni luopioksi, en tyhmäksi. Olin hirveän huolestunut, jopa ahdistunut. Pelkäsin tuota laumatulevaisuutta.

Aina syntyy diktaattoreita. Ei ole heidän sairaan mielensä syy, että he voivat toteuttaa hävitystä, vaan syy on niiden, jotka päästävät nuo itseään palvovat yksilöt valtaan. On käsittämätöntä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa juuri köyhimmät ja surkeimmassa vähemmistöasemassa olevat äänestävät Trumpia, palvovat häntä, joka vihaa köyhyyttä, pitää sitä ihmisen omana valintana, ei suo yleistä terveydenhoitoa eikä mustaa kansanosaa vaikuttamaan asioihin, kerää ja kasvattaa jättiomaisuuttaan, halveksii uskontoja, levittää valheita – sortaa vähäosaisia. Ja juuri he haluavat hänet kuninkaakseen. Hänen kuvitellaan olevan messias, kun on luvannut kaikille työtä. Kertomatta sitä, että kaikilla aikeillaan estää kaiken hyvinvoinnin niiltäkin jotka saavat työtä, huonosti palkattua raatamista, jolla ei makseta sairauskuluja eikä heidän lastensa koulutusta. Koska hän estää juuri ne perusasiat, jotka parantaisivat näiden vähäosaisten elämää. Ihmispoloiset ovat niin tyhmiä, etteivät kuule eivätkä näe muuta kuin sen hetken hyvän, joka on heille on tuon huumaajan manipuloijan lupaama työ. Joka ei lopulta auta heitä paljonkaan, sillä he eivät siinä järjestelmässä tule toimeen, ellei järjestelmää muuteta.

Diktaattori on manipuloija, ja ihmispolot ovat niin helposti manipuloitavissa. Manipuloija pyrkii aina omaan hyvinvointiinsa ja etujensa turvaamiseen ja kasvattamiseen.


SUVAITSEVAISUUS

Minut  on kasvatettu liberaalisti, täysin suvaitsevaksi, erilaisuutta arvostavaksi. Äidin, yksinhuoltajan periaatteena oli se, että jokaisel...