Mistä sähkö on tehty?

 Katson ohjelmaa Lapin sähköistyksestä.

Tulen ajatelleeksi ristiriitaista kansan ajattelua:

- pitää saada sähköä, jotta ilmastomme pysyy puhtaana, tulee mm. ajaa sähköautolla

- sähköä saadaan valjastamalla koski tai atomivoimalla tai tuulivoimalla

- kosken valjastamista vastustetaan

- tuulivoimaa vastustetaan

- atomivoimaa vastustetaan.

Siis mistä saadaan sähköä, jotta voimme ajaa sähköautolla?

Onhan yksi ratkaisu: ei tuoteta sähköä, koska se pitää ottaa joka tapauksessa jonkin luonnonvoiman valjastamisella.

Faktat ovat nämä:

- atomivoimakin otetaan kaivosten uumenista.

- tuulivoima tarvitsee moottoreita ja rakennelmia, maapaloja, maisemia, ilmaa ynnä muuta.

- vesivoimaa ei saa valjastamatta koskea.

Mikä on oikea ratkaisu?

Tietääkö/ymmärtääkö kansa (brexit)?

8Riittamaria Taipale, Pekka Hokkanen ja 6 muuta

3 kommenttia

Pysyn kirkonkirjoissa kulttuurimme vuoksi.

Viisas kummityttöni Anna Krogerus kirjoitti kirkosta erottuaan: " Ajattelen, että kaikki uskonnot ja hengellisyys kaikkina aikoina on ollut ihmisen ja ihmiskunnan keskustelua Luojan / Luomisen kanssa, sellaisenaan arvokasta ja pyhää. Toinen asia on se, miten muotouskontoja on käytetty ja käytetään jatkuvasti vallan ja alistamisen välineinä."

Lähes tuolla Annan tavalla - ehkä Luoja ja jopa Luominenkin poistettuna, Luonto molempien tilalla - olen ajatellut 15-vuotiaasta asti. En pelkästään samoista syistä kuin rakas kummityttöni Anna, mutta monista syvästi oudoksumistani syistä. Läheisteni vuoksi olen silti pysynyt kirkossa. Koska suvaitsevaisuus saa minut olemaan välinpitämätön, neutraali. 

Äitini lähiystäviin kuului teosofi, ortodoksi, adventisti, "lestaatti", jotka kaikki muut paitsi tuo teosofi "surivat" hänen vapaamielisyyttään. Hän kävi Jyväskylän Salem-seurakunnan tilaisuuksissa, koska siellä oli loistava pianisti ja paljon musiikkia. Isäni oli seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi vankilassakin. Hieno, lahjakas, kirkon ja ympäristön ahdistama ihminen. Kuten he kaikki silloin ja nytkin tuomitut. Rikoslaista tuo suuntautuminen poistui meillä vasta v 1971. Minä koen kirkkomme kulttuuriimme kuuluvana, ja siksi pysyn siellä.