Open letter to Russian Tsarevits, Mr. Putin.

 Your Highness, Mr. Russian Tsarevits, Mr. Putin.

Life has been nice since the 1990s. For all of us: the Chinese, the Europeans, the Americans, the Russians. The world opened up, small Russian peripheral countries like Estonia became independent and began to develop tremendously. We were allowed to travel freely from west to east and from east to west. We got to enjoy the highest quality ballet in the world and great concerts in St. Petersburg and Moscow, Muscovites and St. Petersburgers were happy to go shopping in Helsinki, visited to Paris, Berlin and London, wealth increased. Trade, one of the basic means of species conservation, was liberated. Trade was global, Russia produced gas, sold it widely to Europe, and bought Western commodities.

The West even began to like Russia, which began to be considered a valuable, even equal friend. 

You said on Victory Day that the fight against Ukraine is justified because anti-Russian sentiment has increased. Yes, it is, but only now. The propagandistic lie fed to the people is that this would have been the case before this brutal attack. Now the opposition to Russia is increasing by the force of the tsunami, as you have seen. Unfortunately, you caused it yourself.

We have assumed that at last man would have evolved to respect a little more of his fellow species and to work together. Disappointment has turned into dismay.

The time of the tsars was not free for a penniless people, but the few who could afford were allowed to move and live freely. The tsars were despots, but still did not prevent the people move — unfortunately, the people meant mostly only the aristodracy and welthy. Under communism, the people could not move, there was no money and no freedom to leave, because if they were allowed, there would be no certainty of return. Indeed, some dared to stay, the few great artists who were able to go to Europe at some point. The world would have received an ordinary traveler, but the Soviet citizen did not receive permission from his own administration. We western people had condescending attitude,  we went to the Soviet Union by trading tights and jeans, the people bought eagerly that western vanity. When communism withered away, Russia was reborn, the Russian was allowed to be free, and he was received in the West with open arms without doubt. Thirty years it took.

Now a Russian citizen is not welcome in any country. Because of their Russianness and the sanctions. No one would have wanted to impose this punishment, but since there is no desire to respond to the attack with direct destructive force that kills people and all living things, it has been necessary to show the unjust madness of this operation by other means. One of the inherent qualities of man is that it is cheap to knock out weaker. Who does that? Answer: dictators do. In psychology, the answer would probably be that narcissists do.

You, dear Mr. Putin respect veterans and are appealing to them now. Despite the heavy experiences of the veterans in World War II, they forgave and, even felt the brotherhood of fate. We, the post-war generation, learned to love Russia’s great art treasure, which we were free to admire, visit, and vice versa. Overall, life felt happy. We believed and liked our neighbours. Even you, Mr Putin, were believed and trusted in the West.

Wouldn’t it have been more fun to trade, to compete in sports, to exchange the pleasures of culture, to travel freely as it was possible to do in thirty  years? You tell your people that you are on a crusade to destroy Nazism. And isn't that crusade just Nazism? After all, the goal is a nationalist conquest, Russia's world power. 

Does the thinking Russian believe in nationalist propaganda? Many who are able to think for themselves do not believe, but they have been silenced.

I hope that thirty years of freedom and joy will be restored, and that neither the living nor the inanimate world will be destroyed, but that we will be able to focus fully on preventing climate change and rescuing our descendant.

Mr. Putin, I would like to have a happier future also for your descendants as well.

Avoin kirje herra Tsarevits Putinille.

 Arvoisa herra Venäjän Tsarevits, Mr. Putin.

Elämä on ollut mukavaa 1990-luvulta lähtien. Meille kaikille: kiinalaisille, eurooppalaisille, amerikkalaisille, venäläisille. Maailma avautui, pienet Venäjän reunamaat, kuten Viro, itsenäistyivät ja alkoivat kehittyä valtavasti. Saimme matkustaa vapaasti lännestä itään ja idästä länteen. Saimme nauttia maailman laadukkaimmasta baletista ja mahtavista konserteista Pietarissa ja Moskovassa, moskovalaiset ja pietarilaiset kävivät mielellään ostoksilla Helsingissä, vierailivat Pariisissa, Berliinissä ja Lontoossa, varallisuus kasvoi. Kauppa, yksi lajien säilyttämisen peruskeinoista, vapautettiin. Kauppa oli globaalia, Venäjä tuotti kaasua, myi sitä laajasti Eurooppaan ja osti länsimaisia ​​hyödykkeitä.
Länsi alkoi jopa pitää Venäjästä, jota alettiin pitää arvokkaana, jopa tasavertaisena ystävänä. 

Sanoitte voitonpäivänä, että taistelu Ukrainaa vastaan ​​on perusteltua, koska Venäjän-vastaisuus on lisääntynyt. Kyllä on, mutta vasta nyt. Kansalle syötetty propagandistinen valhe on, että näin olisi tapahtunut ennen tätä julmaa hyökkäystä. Nyt Venäjän vastustus lisääntyy tsunamin voimalla, kuten olette nähneet. Valitettavasti aiheutitte sen itse.

Olemme olettaneet, että ihminen olisi vihdoinkin kehittynyt kunnioittamaan vähän enemmän lajitovereitaan ja toimimaan yhdessä. Pettymys on muuttunut kauhistukseksi.

Tsaarien aika ei ollut rahattomalle kansalle vapaata, mutta harvat, joilla oli varaa, saivat liikkua ja elää vapaasti. Tsaarit olivat despootteja, mutta eivät silti estäneet ihmisten liikkumista – valitettavasti ihmiset tarkoittivat enimmäkseen vain aristokratiaa ja varakkaita. Kommunismin aikana ihmiset eivät voineet liikkua, ei ollut rahaa eikä vapautta lähteä, koska jos heidän sallittaisiin, paluu ei olisi varmaa. Todellakin, jotkut uskalsivat jäädä, ne harvat suuret taiteilijat, jotka pääsivät jossain vaiheessa lähtemään Eurooppaan. Maailma olisi vastaanottanut tavallisen matkustajan, mutta Neuvostoliiton kansalainen ei saanut lupaa omalta hallinnoltaan. Meillä länsimaisilla oli alentuva asenne, menimme Neuvostoliittoon sukkahousuilla ja farkuilla, ihmiset ostivat innokkaasti sitä länsimaista turhamaisuutta. Kun kommunismi kuihtui, Venäjä syntyi uudelleen, venäläisen annettiin olla vapaa ja lännessä hänet otettiin vastaan ​​epäilemättä avosylin. Siihen meni kolmekymmentä vuotta.

Nyt Venäjän kansalainen ei ole tervetullut mihinkään maahan. Heidän venäläisyytensä ja sanktioidensa vuoksi. Kukaan ei olisi halunnut määrätä tätä rangaistusta, mutta koska hyökkäykseen ei haluta vastata välittömällä tuhovoimalla, joka tappaa ihmisiä ja kaikkea elävää, on tämän operaation epäoikeudenmukaisuus jouduttu osoittamaan muilla keinoin. Yksi ihmisen luontaisista ominaisuuksista on se, että on halpaa tyrmätä heikompi. Kuka tekee niin? Vastaus: raukkis ja diktaattori. Psykologiassa vastaus olisi luultavasti, että narsisti tekee.

Te, hyvä herra Putin, kunnioitatte veteraaneja ja vetoatte heihin nyt. Huolimatta veteraanien raskaista kokemuksista toisessa maailmansodassa, he antoivat anteeksi ja jopa tunsivat kohtalon veljeyden. Me, sodanjälkeinen sukupolvi, opimme rakastamaan Venäjän suurta taideaarretta, jota saimme ihailla vieraillen, ja päinvastoin. Kaiken kaikkiaan elämä tuntui onnelliselta. Uskoimme ja pidimme naapureistamme. Jopa teihin, herra Putin, uskottiin ja luotettiin lännessä.

Eikö olisi ollut hauskempaa käydä kauppaa, kilpailla urheilussa, vaihtaa kulttuurin nautintoja, matkustaa vapaasti, kuten se oli mahdollista kolmenkymmenen vuoden aikana?