En tahdo päästä Toivo-kissan kohtalosta, uusi nimi ei auttanut. Suren sen kokemia kylmiä metsävuosia ja niitä kipuja, mitä sille koitui ja miksi se piti päästää kissojen taivaaseen. Kerronpa tässä, ja annan Topin testamentin lopuksi. Jakakaa, kiitos.
Topilla oli sarveiskalvo halki, silmä olisi pitänyt poistaa, munuaisissa oli vikaa, kävi pissalla 10 kertaa päivässä, hampaita oli jo löytötalossa pitänyt poistaa, etuhampaat ja muutama takaa, ja nyt kaksi kruunua oli täysin mätää, yksi toisella poskella samoin, lonkat olivat joko vammautuneet tai pahasti kuluneet, ei sietänyt rauhoitettunakaan koskemista niihin ym. Eläin ei ymmärrä kivuliaita toimenpiteitä eikä toipumista, ei olisi ollut oikein ruveta korjailemaan, eikä silti olisi varmuutta, että olisi tervehtynyt. Topi ehti kokea arasti turvallisuutta muutaman viikon ajan, alkoi jopa leikkiäkin iltaisin itsekseen. Topin löysi tarkkanäköinen mökkiläinen.
TOPIN TESTAMENTTI: ÄLÄ OTA KESÄKISSAA, ja jos yksinäinen kissa ilmestyy mökille, ole tarkkana ja ota selvää, mihin se kuuluu. Meillä on löytötaloja, joihin voi viedä, googlettamalla löytyy pelastus.
https://www.facebook.com/ansaliina.krogerus
Löytötaloon tuotuna 
Kotikissana
Taivasmatkalla
