Aamuteeveessä jälkihiki, ja urheilun talouskeskustelu, joka näytti ihan kouriintuntuvasti, ettei antiikin sirkushuveista ole piiruakaan päästy.
Urheilutietäjät peräsivät lisää rahaa. Jotta Suomikin
menestyisi paremmin mm. olympialaisissa. Kun valtiolta ei heru tarpeeksi,
esitti vanhempi guru, että pitää lobata yksityisiä miljardöörejä, että ne aukoisivat
kukkaronnyörejään huippu-urheilulle, uudenaikaiselle gladiaattorikilpailulle. Että kehtaavat. Näen punaista ja itken.
Ihmiskunta ei ole lainkaan kehittynyt muinaisen Rooman
gladiaattorihuvien aikakaudesta. Nykyiset olympialaiset, huippu-urheilu rakennelmineen
on vain ”kehittynyt” toiminta ihmisten viihdyttämiseksi. Minun tekee pahaa
katsella pieniä tai suuria otteluita, joissa yleisö huutaa ja kirjoilee ja
kannustaa ”taistelemaan” ja lyömään vastustajansa.
Puolella maailman kansoista ei ole minkäänlaisia
mahdollisuuksia nähdä edes televisiosta – eivät tiedä edes sellaisen toosan
olemassaolosta - jotain upeita
mittelöitä miljardien rahoitusta vaatineista kilpakentistä ja niissä
riehuneista miljardeja vaatineissa varusteissa ja valmennuksissa
kunnostautuneista kilpailijoista. He pakenevat pensaisiin tappajiaan, kulkevat
rääsyissä ja keräävät, mitä saavat syödäkseen.
Minä elän modernissa yhteiskunnassa, jossa on yritetty
demokratiaa, tasa-arvoista huolenpitoa väh9äisemmistä.
Toisen asuinkaupunkini taloudenpidossa näkyy kuitenkin hyvin
gladiaattorihenki. On rakennettu jäähalleja, keilailuhalleja, uimahalleja,
kenttiä ja ratoja. Kyse on kansalaisten hyvinvoinnista, hurskas toive kehonkunnon
ylläpitämisestä. Mutta taloudenpidon arvomaailma näkyy noissa laitoksissa. Ne
palvelevat terveitä, kuntoilukykyisiä ihmisiä. Terveys- ja sairauspalveluista
tingitään nyt, kun talous sakkaa, työt valuvat uusien tehtaiden myötä muualle.
Lasten ja vanhusten hoitoa laiminlyödään. Edes ambulanssipalveluita ei
syrjäkylille riitä. Kuntosaleilla riehuneetkin vanhenevat ja sairastuvat.
Sitten hekin unohtuvat.
Että vielä pitäisi saada kiskottua avustusta
gladiaattoritoimintaan niiltä, jotka ovat vaurastuneet, useimmiten omalla
älyllään ja toimeliaisuudellaan! Hurskastelua ja kaksinaismoraalia ja vaikka
mitä. Suomalaisittain ajatteluni taitaa olla lähinnä linkolaisuutta, mutta en
myönnä linkolainen olevani. Liian suureksi hänen, pienen suomalaisen hätää
maailman tilasta ei kannata pyhittää. Ei
kuulu pyhimyksiini.
On selvää, että ihmiselle ulkoplaneetat eivtä ole
tulevaisuudessakaan sopivia asuinpaikkoja, miksi satsata älyttömiin
avaruustutkimuksiin? Ulkoavaruutta voi tutkia, mitä lähisfäärit voivat antaa
oman pienen planeettamme kehittämiseen, mutta siitäkin tulee uusi sotatanner ja
on jo hokemani gladiaattoritason kilpailua sekin.
Miksi ruokitaan ihmisen raadollista taisteluviettiä huippu-urheilulla,
kun maailma tuhoutuu juuri senkin takia. Hurskastelua on monenlaista, mm
kulutuksen lisääntyminen mm teknisten laitteiden jatkuvalla uudistamisella. Tekniikan
jätevuoret ovat häviämättömiä, meren elämä on jo puoliksi kuollutta eläinten
vatsojen täyttyessä muovi- ja metalliromulla, kalat myrkyillä. Joita me ihmiset
sitten nautimme. Joita meiltä jo nyt ravinnoksi kelpaamattomana tai
vaarallisena kielletään käyttämästä ravinnoksemme. Hirmuista hurskastelua.
Ja yksityistä varallisuutta pitäisi jakaa enemmän ihmisen
ruumiin huippuunsa treenaamiseen, jotta rahvaalla riittäisi huvia.
Ei tarvitse kuin astella pikkukylien ja kaupunkien baareihin
ja kahviloihin maailmalla. Mitä niissä onkaan: suuret teeveeruudut, joissa
otellaan toisen voittamisesta pallon tai kiekon perässä riehuen. Kansa kiljuu,
kun maali syntyy. Ja tappelu syntyy myös baarissa, kun hävinnyttä joukkuetta
kannattanut puoli pettyy.
Minä olen ollut voimistelija ja rakastanut itseni
voittamista, eli kaipa ihmisen perusolemuksessa on itsesuojeluvietin jäännöksinä
voittamisen halu. Silti näen huippu-urheilun jäänteenä tuosta vietistä, jota ei
pitäisi ruokkia suuremmaksi. Yksityiset moljardit voisi suunnata maailman
tasa-arvoisemmaksi kehittämiseksi. On joitakin miljardöörejä, jotka
yrittävätkin. Se vaan on rikkaa rokassa, se ei auta ihmiskunnan kehitystä
paremmaksi. Niin, mitä se parempi kehitys olisi? Sopii kysyä, vaikka jokainen
sen kyllä tietää.
