Toivoisin, että joku haluaisi ryhtyä tekemään kansainvälistä vertailevaa tutkimusta koulukiusaamisen syistä. Vertailtavana olisi kiusaamisen synty, määrä ja laatu niin, että kriteerinä olisi yhtenäisen koulupuvun, osittaisen tai koko pukeutumisen käyttö ja ei-käyttö.
Tosiasia on se, että kiusaaminen alkaa hyvin usein vaatetuksesta. Olen toiminut sekä alakoulun että yläkoulun erityisopettajana, ja vaatetus on etenkin murrosikäisten kesken asia, joka määrää kaveriporukkaan kuulumista tai siitä hylkimistä.
Esimerkkejä:
Oppilas osti pinkin hatun, jossa oli Lapinhatun tapaisia sakaroita, ja joku huusi heti, että "utareet päässä", jolloin ennen suosittua tyttöä ruvettiin nimittelemään Utareleenaksi ym, Tyttö hävitti rakkaan hattunsa, mutta kiusaaminen jatkuikin.
Kun katsoo yläkoulun pihassa oppilasjoukkoa, yleisväri on tummansininen. Miksi?
Siksi, että toppatakin on parasta olla sininen, ellei kallis kaikkien hyväksymä merkkituote, ja ainakin farkut on omistettava asemansa säilyttääkseen.
Yläkoulun erityisopetusryhmässäni on ollut useampi varaton poikaoppilas, jota on ryhdytty kiusaamaan hänen vaatimattomien vaatteittensa vuoksi. Jokainen vanhempi tietää, että vaatteiden vuoksi ei voi erottua toisista. Ei vahvakaan oppilas. Jollain tavalla jokainen noudattaa laumasääntöjä.
Koulupuku vaikuttaa tasa-arvon säilymiseen. Kun jokaisella on samanlainen pusero tai koko asu, vaateuksesta ei synny kysymystä ollenkaan. Tulee mieleeni armeijan alokkaan haastattelu, jossa hän sanoi viihtyvänsä, koska siellä ei kiusata. Syyksi sen, että kaikilla kun on samanlainen asu, niin ei kiusata. Häntä oli kaiketi kiusattu juuri vaatteiden vuoksi.
Toivon siis kansainvälistä vertailevaa tutkimusta koulupuvun käytön korrelaatiota koulukiusaamiseen. Tutkimuksen on oltava EU-keskeinen, siksi, että kasvatus- ja koulukulttuuri on kuitenkin länsimainen ja siten riittävän yhtenäinen.
Tällaista tutkimusta ei ole ainakaan kovin syvällisesti tehty. Jos Suomi muutenkin kasvatuksen mallimaana saisi jonkin merkittävän tuloksen aikaiseksi, se loisi meille huimasti lisäarvoa.
Ryhtyisin itse toimeen, mutta koen itseni turhan vanhaksi - olen eläkeläinen ja tauko näistä harrastuksissa jo turhan pitkä!
Tosiasia on se, että kiusaaminen alkaa hyvin usein vaatetuksesta. Olen toiminut sekä alakoulun että yläkoulun erityisopettajana, ja vaatetus on etenkin murrosikäisten kesken asia, joka määrää kaveriporukkaan kuulumista tai siitä hylkimistä.
Esimerkkejä:
Oppilas osti pinkin hatun, jossa oli Lapinhatun tapaisia sakaroita, ja joku huusi heti, että "utareet päässä", jolloin ennen suosittua tyttöä ruvettiin nimittelemään Utareleenaksi ym, Tyttö hävitti rakkaan hattunsa, mutta kiusaaminen jatkuikin.
Kun katsoo yläkoulun pihassa oppilasjoukkoa, yleisväri on tummansininen. Miksi?
Siksi, että toppatakin on parasta olla sininen, ellei kallis kaikkien hyväksymä merkkituote, ja ainakin farkut on omistettava asemansa säilyttääkseen.
Yläkoulun erityisopetusryhmässäni on ollut useampi varaton poikaoppilas, jota on ryhdytty kiusaamaan hänen vaatimattomien vaatteittensa vuoksi. Jokainen vanhempi tietää, että vaatteiden vuoksi ei voi erottua toisista. Ei vahvakaan oppilas. Jollain tavalla jokainen noudattaa laumasääntöjä.
Koulupuku vaikuttaa tasa-arvon säilymiseen. Kun jokaisella on samanlainen pusero tai koko asu, vaateuksesta ei synny kysymystä ollenkaan. Tulee mieleeni armeijan alokkaan haastattelu, jossa hän sanoi viihtyvänsä, koska siellä ei kiusata. Syyksi sen, että kaikilla kun on samanlainen asu, niin ei kiusata. Häntä oli kaiketi kiusattu juuri vaatteiden vuoksi.
Toivon siis kansainvälistä vertailevaa tutkimusta koulupuvun käytön korrelaatiota koulukiusaamiseen. Tutkimuksen on oltava EU-keskeinen, siksi, että kasvatus- ja koulukulttuuri on kuitenkin länsimainen ja siten riittävän yhtenäinen.
Tällaista tutkimusta ei ole ainakaan kovin syvällisesti tehty. Jos Suomi muutenkin kasvatuksen mallimaana saisi jonkin merkittävän tuloksen aikaiseksi, se loisi meille huimasti lisäarvoa.
Ryhtyisin itse toimeen, mutta koen itseni turhan vanhaksi - olen eläkeläinen ja tauko näistä harrastuksissa jo turhan pitkä!
