On se kummallista, että vieläkään ei ole tajuttu, kuinka pienellä telluksellamme suuren äärettömyyden reunalla elämme, ja siksi kaikkien kansojen ja valtaryhmittymien täytyisi pitää yhtä, jotta telluksemme pysyisi hengissä. Meidän tulisi ymmärtää, että tämä pallo avaruudessa on hyvin pieni ja pienuudessaan haavoittuva. Siihen ei mahdu pikkumiekkosten pikkuisten telluksen pintaa peittävien maaplänttien valloitus, siihen ei mahdu erilaisten uskontojen ja aatteiden ristiriidat. Tärkeintä on se, että ihmiskunta, yksi suuri rotu kykenee säilyttämään tämän lopulta niin pienen palloraukkamme elämän. Nyt, kun avaruuden valloitustemme seurauksin satelliittimahdollisuuksin näemme, kuinka pieni maapallo kaiken suuren äärettömyyden, avaruuden keskellä on, pitäisi meidän kaikkien, tyhmimpienkin tajuta, että meillä ei ole varaa tapella pienistä maaplänteistä suuren, mutta kuitenkin niin pienen telluksemme pinnalla. Sotapäällikkö ei ole enää suuri, hän on hyvin, hyvin pieni. Hän on raukka, joka ei ymmärrä kokonaisuutta. Ja hänelle käy lopulta aina huonosti. Putininkin pitäisi tutustua paremmin historiaamme. Kenenkään valloittajan ei ole käynyt hyvin.
Käsittämätöntä oli Hitlerin kaltaisen yksilöhullun valta, ihailu ja palvonta. Tai ei se käsittämätöntä sittenkään ole. Ihmisten enemmistö on suomalaisen hyvän koulutusmääritelmän mukaan heikkolahjaisen tasoista: apukoulu oli niitä varten, joiden äly ei riittänyt ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia eikä syy-seurausyhteyksiä. Heille yksinkertaistettiin maailmankuva, jonka he saattoivat omaksua. Kansan enemmistö kuuluu tähän joukkoon. Kaikkialla maailmassa.
Kansa tarvitsee kuitenkin edelleen johtajan, ja johtajaksi nousee se, joka kykenee hurmaamaan yksinkertaiset suurilla kuvilla. Demoratia ei sovi tälle ihmiskunnalle, vain harvat kykenevät ymmärtämään sen mahdollisuuden kaikkien oikeudesta ja hyvästä olosta. Dikataattori tahtoo kaiken itselleen, ja hän pystyy syöttämään saman kurjalistolle. Minä saan kaiken, kun hänkin on saanut. Mietittäänpä muutamia: Trump lähihistoriassa, Hitler hiukan kauempana. Nyt on Putin Venäjällä, täsmälleen samoin edellytyksin.
Kansa, enemmistö, on keskimääräisesti hyvin tyhmä. Se ei näe metsää puilta. Enemmistö voittaa useimmiten - ei aina. Onneksi.
Olen ollut entisen apukoulun, siistittynä terminä sopeutumattomien ja "mukautettua opetussuunnitelmaa" noudattavien koulun rehtori. Se oppilasporukka vanhempineen edusti koko kansaa, itse asiassa. Vanhemmat vaativat lapsiaan korkeakoulutuksiin, vaikka lapset, kuten vanhemmatkaan tuskin lukutaitoa omaksuivat. Opetussuunnitelma oli mukautettu, tarkoittaen sitä, että kaikki oli yksinkertaistettu. Silti poika ei ymmärtänyt, miksi esimerkiksi ruotsinkielessä on kaksi hän-pronominia, toinen naispuolista, toinen miespuolista varten. Mahdoton ja hullu jäänne sekin tietysti, mutta koska hän on hän, miksi ruotsinkielessä on naiselle erilainen hän kuin miehen hän, han ja hon. E i mennyt kaaliin. Näin hän ymmärsi koko yhteiskunnan. Tai paremmin: ei ymmärtänyt. Yhteiskunta ei ole ihan yksinkertainen järjestelmä missään muodossa.
1960-luvulla elimme kapina-aikaa. Osoitettiin mieltä kaukaisen Chilen ja Biafran puolesta, vastustettiin turkistarhausta ja Vietnamin sotaa, turkistarhausta, joskin sitä myöhemmin. Oikein. Paitsi, että porukka meni kuin sopulilauma jokaisen uuden pikku-heurekan perässä. Kukaan ei ollut kiinnostunut siitä, että surkeita asioita voitaisiin korjata, eläimille järjestää kunnolliset lajityypilliset elinolot, metsää voisi hoitaa säästäen jne. Järki ei ollut ollenkaan käytössä, vain massahuuto, vastustus. Ei ratkaisuja.
Se on niin ihmillistä. Ei inhimillistä, vaan ihmillistä.
Surullista olla ihminen, jolle tärkeintä on maine ja (typerysjoukkojen) kunnia, valta.
Ihmettelen, miksi sotilaat alistuvat joukkovoimaksi. Ymmärrän, että rangaistusten pelossa, järjestelmät on luotu alistumaan. Siltikään en ymmärrä. Miksi ei löydy siitä joukosta niitä, jotka ymmärtävät pienen telluksemme 0yhtenäisyyden tarpeellisuuden.
Ymmärrän, että sotilaskuri on tässä järjestelmässä välttämätön, mutta miksi ylipäätänsä on tuo sotilasjärjestelmä olemassa edelleen. se on tietystikin juuri se paradoksi: apukoulutasoiset vallitsijat ja kansan lietsojat tarvitsevat joukkonsa, ja kaikkien muidenkin on vastattava, koska muutoin hullut voittavat. Jokaisella ideologialla on oltava järjestelmänsä järjestetyiksi voimiksi, muutoin pahuus voittaa. Niin yksinkertaista se näyttää olevan.
Valitettavasti en usko maailmanrauhaan, kun näen, miten pieni ihminen on.
Emme ole kypsiä onneen.
